Nukkekoti nukkekodissa

Tein parhaani saadakseni hiukan parempia kuvia edellisessä Kissankellokartano -postauksessa olleista näperryksistäni. Annetaan siis herra Anturaisen repiä hiukan viiksiä päästään ja vilkaistaan, mitä hullutuksia hänen morsiamensa on mennyt ostamaan.

Tapetit vanhanaikaiseen tyyliin kangasta, henkarissa roikkuva mekko pitsiä.

"Kultaseni, tuohan on aivan pikkuruinen. Miten sinä höpsö luulit voivasi sisustaa sen? Tassusi hädin tuskin mahtuvat tuonne", nuori tohtori moitti lempeästi ja tiiraili nuorikkonsa kaappiin rakannettuun nukketaloon. "Pinseteillä, senkin villieläin", tuleva rouva Anturainen tuhahti naurua peitellen ja alkoi availla kääreistään esimmäisiä pikkuruisia (ja herra A.n makuun hävyttömän kalliita) huonekaluja.

Kattokruunu helmestä, pöytä paperista ja Tiimarin palikkahelmestä. Peili on paljetti.

"Katso, muruseni! Eikö ole hurmaava pikku kampauspöytä! Löysin ihanan kukkamaljakon ja peilinkin! Sinun on pakko ihailla näitä, eikö olekin", nuori morsian hihkui ja hypisteli huonekaluja hellästi pennun odottamisesta hiukan turvonnein tassuin. Herra Anturainen hymähti lempeästi ja pudisteli päätään nuoren kissaneidin höpsöydelle.

Kirjat paperista ja puusta, hylly kahvinsekoittimesta.

"Ja tämä kirjahylly... Voi samettianturaiseni, olen aivan pyörryksissä. Kiitos hirmuisesti rahoista", morsian lirkutti. Tohtori Anturainen painoi otsansa tassuaan vasten ja huokaisi. "Minäkin olen pyörryksissä, kultaseni."

Sänky on päällystettyä pahvia ja hammastikkuja, jakkara kangasta. Pesukaappi on myöskin n iitä ihania Tiimarin kuutiohelmiä, pesuvati paljetti ja kannu väsätty paperista. Alakerran kaakeliuuni on vielä hiukan keskeneräinen (alhaalta tai ylhäältä puuttuu pätkä), mutta perusteet näkee jo. Runkona on muovinen lankarulla. Nukkekodin nukkekodin nukkekoti on tulsästi helppouden vuoksi paperista.

"Voi, en malta odottaa että pikku tyttösemme pääsee leikkimään tällä! Tottahan se on tyttö, eikö vain? Äh... No, tästä suloisesta karusellista pitäisi poikakin!" Kissaneiti sulki haaveilevana silmänsä ja silitteli lelujaan hellästi. "Nuo taitavat olla enemmän sinulle kuin pennulle",  hänen sulhasensa huomautti leikillisesti.

Tämän hulluuden rakennusmateriaaleina on käytetty muovailumassaa (hevot), pitsiä, pahvirasian kantta sekä  kissanruokapaketin pahveja ja silkkipaperia. Värit putkiloista.

Näiden hulluuksien lisäksi askertalin vielä kärsineen syystakin napeista ja vanhan korvakorun osasta sekä helmikoristeisesta nauhasta tarjoilulautasen: kuumaliimahulluus iski heti kun sain ikioman mönjäpistoolin mieheltäni. Seuraavissakin postauksissa nähdään siis todennäköisesti liimailuja. Allaolevassa kuvassa käsitystä astian koosta, kaverinaan kihlasormukseni.

Seuraavan postauksen sisältö on vielä hämärän peitossa. Muistutan kuitenkin, että vaikka palikkakailpailun virallinen aika onkin ohi, koska oikeaa vastausta ei ole löytynyt, taisto jatkuu. Eli ensimmäisestä oikeasta vastauksesta (kommenttiboksiin vaan) lähtee tarvikkeita postiin. Seuraavaan kirjoitteluun asti näkemiin, iloista alkutralvea ja muistakaa kaikki käyttää kyllin lämpimiä sukkia!

Kissankellokartanon makuuhuone uusine lisukkeineen.